Mitä tänään syötäisiin?

HousewifeKuinka monelle teistä on tuttua se, ettei keittiövuoron iskiessä keksi mitään uusia reseptejä, ei ainakaan sillon ku pitäis taas ottaa itseensä niskasta kiinni ja syödä terveellisesti? (jos vastasit ei, joko valehtelit tai olet joku supergourmetkotikokki JA valehtelit). Mulle iskee ainakin kaupassa joku täydellinen blackout ja omasta keittokirjasta löytyy vaan ne samat kanasalaatit ja jauhelihakastikkeet kuin viime viikollakin. Sitten, jos yrität olla innovatiivinen ja tutkailla internetin ihmeellisiä syövereitä uusia reseptejä etsiessäsi, kaatuu projekti omaan mahdottomuuteensa joko siitä syystä ettei omasta lähikaupasta (eikä varsinkaan omasta ruokakaapista) löydy puoliakaan reseptin vaatimia aineksia tai sitten ruuan valmistus olis pitänyt aloittaa viikko sitten ja sullahan on nälkä NYT! Mä haluun sellaisia terveellisiä reseptejä, joiden tekemisessä ei tarvitse olla käynyt hotelli-, ravintola- ja catering alan perustutkintoa ja jotka auttavat mua pääsemään eroon bussimatkan maratonpuheluista ystävälle aiheesta ”onks sulla mitään ajatusta mitä tänään syötäisiin?!” ja siirtyä aiheeseen ”Siis se sano mitä!?!?”. Paljon tärkeempää ja mielenterveyttä virkistävämpää. Siis juoruilu. (Ai sä et juoruile? Älä valehtele. Miehetkin juoruilee. Mä oon kuullu.) Onkohan mun hätähuutoon nyt vastattu? Mulle vinkattiin käyttäjien itsensä luomasta Makoisa.fi-sivustosta jossa siis oman elämänsä jamieoliverit (vaatteilla tai ilman, en ole vielä ihan varma) ja ruokabloggarit sulassa sovussa jakavat omia parhaita reseptejään. Juurikin niitä hyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja. Ja nyt ei ole kyse mistään puritaanisesta tai stoalaisesta lähestymistavasta ”ilman herkkuja tulee sinun hyvä olosi ansaitseman”, vaan heti etusivulla silmille lävähtää maidottoman mansikka-raparperijäätelön,suklaa-banaanikakun ja hummuksen ohjeet. Voikohan noilla jälkiruuilla korvata päivän muita aterioita? Hmmmm…

Makoisa.fi etusivu

Makoisa.fi-sivuston hakuominaisuudet on myös melko hyvät. Reseptejä voi selailla mm. aineksen, ruokavalion (myös paleo mainittu 🙂 ), valmistustavan tai ruokalajin mukaan (siis onko pääruoka, jälkiruoka, tapas, jälkiruoka, naposteluun vai jälkiruoka). Tähän on myös lisätty haku ”mistä ainesosasta et pidä?”, joka saattaa osoittautua käytännölliseksi ominaisuudeksi silloin, jos lähipiirissä sattuu oleen, sanotaan nyt vaikka, henkisesti sipulille allerginen nimeltä mainitsematon mieshenkilö. Näppärää. Itsehän en keksinyt tuohon kohtaan kuin ginin.

Makoisa.fi selaile

Eli nyt, jos jossain omien reseptilaatikoiden ja käsin nyhverrettyjen keittokirjojen kastikkeiden tahrimilla sivuilla on jotain jakamisen arvoista, niin Makoisa.fi on se foorumi, jolla saat omille kyvyillesi arvoistasi   käyttöä. Varsinkin, jos puoliso on joskus heikkona hetkenään vuosia sitten mennyt arvostelemaan kokeilujasi tai rivien välistä antanut ymmärtää, ettei nuo viherpiipertäjien jutut oo mistään kotoisin, niin profiilia ja reseptiä kehiin. Sitten voit laittaa miehelles luun kurkkuun, et kato nyt, näin moni seuraa mua. Sä et vaan Vesa tajuu! Itse ajattelin alkaa seuraamaan omaan makuun sopivien kokkailijoiden ruokaideoita. Ehkä pitää myös seuraa oman personal punisherin Kanervan reseptejä. Ellei muuten niin tietää sitten ainakin mistä se puhuu ja voi kirkkain silmin väittää, että kyllä oon kokeillu ja aijettä ku oli hyvää (vähän niinku ne lehtikaalisipsit).

Makoisa.fi Kanerva

Ihan triviaalina juttuna mun mieltä lämmittää kovasti tässä sivustossa vielä yksi asia: kielen käyttö. You so had me at ”Löydä ystäväisesi” ja ”iloinen rohmurähmy”! 🙂

Personal Punisherin sallitut herkut

Aamupala

Yleensä kun aloittaa jonkun kuurin, niin ensimmäisenä tulee mieleen jäätävän tiukka dieetti ja totaalikieltäytyminen kaikista herkuista. Sitten kun on sen muutaman viikon kärvistellyt ja vihdoin mahtuu siihen täydelliseen mekkoon, voikin heittää koko leikin läskiks ja oksennukseen asti ahtaa sisäänsä kaikki ne herkut, jotka laihiksella jäi syömättä. Joskus olen miettinyt onko nautittujen herkkujen määrä jotenkin vakio? Samaan aikaan, kun toisella kädellä lappaa suklaata suuhun, miettii että onko tässä mitään järkeä? Eihän siinä ole.

Kokeilin muuten hetken sitä kuuluisaa 2/5-diettiä. Täydellisen epäsopiva ainakin itselleni. Muutaman päivän mietit vaan sitä, mitä kaikkea syöt kun on ne ”vapaat” päivät. Söin jopa sellaisia herkkuja, joita en tavallisesti syö, kun kerran ajatus oli että nyt saa syödä. Aivan järkyttävää. Muutenkin tuntuu siltä että kaiken maailman kaalikeitto- ja lentoemäntädieetit (syödäänkö siinä siis lentoemäntiä?) on sellaisia vippaskonsteja, joilla ei ole loppu viimein mitään hyviä vaikutuksia. Ei sovi mulle.

Siksi olenkin halunnut tehdä pikku hiljaa muutoksia ruokavaliossa. Sellaisia muutoksia joiden kanssa voin elää. Ja nauttia elämästä.

Muutama vuosi sitten katsottiin Kanervan a.k.a Personal Punisherin kanssa hieman tuota mun ruokavalioo ja silloin päätettiin, että kuukauden verran syön tiukan terveellisesti ja jätän hiilarit minimiin. Kuukausi venyi kolmeksi, mutta hiipui lähes tavanomaiseen ruokavalioon lomien mukana. Lähes. Siitäkin ihmiskokeilusta jäi jälkeen muutamia järkeviä valintoja.

Tällä kertaa tavoitteena oli hienosäätää ruokavalintoja ja etsiä hyviä vaihtiksia arkiruuille, mutta -nyt tarkkana- myös sallia herkuttelu! Kanerva on postaillut mulle jos jonkinlaista herkkureseptiä, joista yksi oli todellisenkin makean himoisen hiiren sokerihampaan kolotuksen parantava Snickers-jäätelö. Ohje löytyy esim Torkkuja ja nokkosia-blogista. Täytyy myöntää, että vaikka olenkin aikamoinen herkkuhiiri ja muutama vuosi sitten pystyin vaivatta tuhoamaan maitosuklaalevyn yhdeltä istumalta, niin tumman suklaan makuun päästyäni, on ehkä oma sokerihammas hieman hellittänyt ja kilon sijaan suklaata riittää enää rivi. Kerrallaan. Sitten vähän ajan päästä voi ottaa toisen. Siksi ehkä tää Snickers-jäätelö on aavistuksen liian makea mulle. Enpä olis uskonut. Ehkä pitää koittaa sitä tuolla raakasuklaalla ens kerran. Tai sitten laiskana otan vaan lusikallisen maapähkinävoita ja banaanin.

Lehtikaalisipsit

Suolaisen ystäville listalla olis vaikka lehtikaalisipsejä. Ohjeen googlasin täältä internetin ihmeellisestä maailmasta. Taidan vielä hieman harjoitella maustamista. Hyppysellinen chiliä tarkoittaa tuolla meidän autenttisella chilillä ehkä aavistuksen eriä kuin jollain jauheversiolla. Huh! Ehkä seuraava satsi olis syömiskelpoista.

Kanervan hehkuttamaa siemenleipää pitää vielä kokeilla. Siinä voisi olla vastaus leivän kaipuuseen. Tosin täytyy sanoa, että vatsa on kiittänyt vehnäleivästä luopujaa. En mene yksityiskohtiin. Koita itse, niin tajuat.

Seuraavaks pitää unohtaa ruoka hetkeks, sillä rasvanäpeillä ei voi käydä askarteleen eikä vastavalmistuneille voi selittää korttien ruokatahroja sillä, et ”kuule ku se on tositosi terveellistä”.

Butterfly Effect Unique Card Designs