Ihan haluttiin vauva viedä katsomaan eläimiä. Ihan oli tosi kiinnostunut. Nukkui puolet ajasta. Sikeästi. Eli sinänsä kauheen onnistunut reissu. No oikeesti mä halusin sinne kun en jaksanut vaan olla möllöttää kotona. Alkaakohan levottomuus jo iskeä äitiysvapaalaiseen?
Me ollaan reissuillamme rampattu eläintarhoissa. Osa on ollut mukavia ja iloisia kokemuksia. Eläimillä on ollut hyvät olot ja tarhat on olleet siistejä. Sitten on ollut ne eläintarhat, jotka on vaikuttaneet enemmän eläinten Guantanamolta, vesikidutusta ja nälkälakkoa. Niistä on jäänyt muistoksi vain ahdistus ja suru.
Korkeasaari on niitä hyviksiä. Siisti ja eläimet vaikuttaa hyvinvoivilta. Monien eläinten infotauluissa luki, että ilman eläintarhoissa tämäkin laji olisi kuollut sukupuuttoon. Osaa oltiin jopa päästetty takaisin luontoonkin. Eihän siellä mitään superharvinaisia vetonauloja ole, leijona ei laula iltalauluja eikä pingviinit suunnittele maailmanvalloitusta. Tai no, mistäs sen tietää? Eiku, eihän siellä edes ollut pingviinejä. Höh. Mutta hyvä fiilis tuosta reissusta silti jäi.
Riikinkukko oli kovinkin kiinnostunut vauvan soseesta, vauva ei niinkään. (Ja ei, emme syöttäneet linnuille bataattia ja kanaa. Siinä olis ollut jotain väärää niin monessa eri mielessä.) Karhut köllöttelivät sunnuntaipäivän vietossa ja leopardit hyökkäilivät lihankimpaleiden perään. Amazon-talossa oli yksi elikko karkumatkalla, mutta kuulemma tiesivät missä se on ja piiritys oli käynnissä. (Odottelin hetken virkapukuisia poliiseja, mutta olivat vissiin under cover. Olin hieman pettynyt. Olisin halunnut nähdä pidätyksen.)
Aikuisen sisäänpääsymaksu oli 12€ ja alle 4v. lapset pääsivät ilmaiseksi tiirailemaan elikoita. Kausikortti olisi vain 20€. Luulenpa, että kunhan tyttö hieman tuosta kasvaa niin kausikortti menee hankintalistalle. Jospa tulisi sitten hieman useammin vierailtua tuollakin. Jospa sitten muistaisi jotain muutakin kuin ilveksen latinankielisen nimen. (Et varmaan muista mikä se on!)
Mirvan Menomatkat 
