Tavoitetakapuoli bongattu!

IMG_3532IMG_3550

Kutsu Helsinki Core Trainersin avajaisiin sai mut tuntemaan itseni oikeinkin sosiaaliseksi perhoseksi. Ravintoladuunarivuosina seurapiiritapahtumissa vaikutin lähinnä brikka kädessä ja paikalla oltiin, koska työvuorolistassa luki niin. Silloin aina välillä toivoi, että voisi olla niissä bileissä asiakkaana nauttimassa tarjoiluista ja juhlahumusta. Ruoho näytti niin paljon vihreämmältä aidan toisella puolen. (Siis näytti, mennyt aikamuoto. Nykyään nautin oikein kovasti siitä, ettei tarvii mennä mihinkään, jos ei oikeasti jaksa.)

IMG_3534

Coren avajaisissa kiinnosti myös se, mitä siellä tapahtuu. Laittaako ne meidät treenaan, mittaa rasvaprosentin ja antaa jotain hyper-terveellisiä välipalavinkkejä? Mitä ihmettä sinne pitäis laittaa päälle? Uuden karheet treenivaatteet? Apua, ei mulla oo mitään päällepantavaa!!! No, ainakin käyn salilla ennen sitä, etten näytä ihan lusmulta.

Lievien navigointihaasteiden ja kartanlukuharjoitusten jälkeen saavuimme kohteeseen teollisuusalueen kiinteistön parkkihalliin. Rappuset ylös ja kohti äänten sorinaa. Hämärässä kynttilän valaistuksessa tilat näyttivät inhimillisiltä ja tuskan hiki oli pesty pois. Tilalla oli kuohuviiniä ja herkullista raakakakkua. Yrittävätkö ne hämätä mua? Että tällaista se aina on?

IMG_3526

IMG_3519

IMG_3521

Paikalla oli paljon nuorta trendikkään näköistä jengiä, jotka notkuivat omissa vaihtuvissa rupatteluringeissään. Suurimmalla osalla oli kuoharilasi kädessään ja nämä ”suomen-ruotsalaiset meets hipster”-henkiset treenaajat (huom. tämä kaikella hyvällä) näyttivät olevan siellä kuin kotonaan. Ja olihan siellä tuttujakin. Helpotuksen huokaus. Sitähän se taitaa vaatia, jotta tuntisi näissä tilaisuuksissa olonsa luontevaksi. Sitä tai kuoharia.

IMG_3529

No, koska en halunnut tuottaa pettymystä ravintovalmentajalleni juomalla kuoharia viikolla, vaikka hän juuri itse oli se joka sitä tarjosi (paradoksaalista ja hämmentävää), niin tyydyin pienempään pahaan eli raakakakkuun. Aivan loistavaa. Yritän jollain keinoilla kiristää Kanervalta ohjeen ja tehdä sitä itse. Jos olisin kehdannut, olisin piilottanut sitä saksalaistyylisesti kassiini.

Kaikkein tärkein ja takapuoli-projektini kannalta oleellisin asia tapahtui, juuri kun olimme lähdössä kotiin. Bongasin tavoitetakapuoleni! Coren PT Eve on ehkä tottunut kaikenlaiseen, mutta voisin kuvitella, että seuraavanlainen esittäytyminen saattaa olla kertaluontoista: ”Moi, mä oon Mirva ja treenaan Kanervan kanssa. Voisko mun poikaystävä ottaa sun takapuolesta kuvan, kun tollanen olis niinku mulla tavoitteena?”. Ammattilainen ei hämmenny, vaan poseeraa. Arvostan! Sekä ammattimaisuutta että takapuolta.

IMG_3544

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s