Curacao: hyvä ruoka, parempi mieli

Fiilikseen ja nälän tasoon sopivan ruokapaikan etsiminen on reissussa aina oma haasteensa. Luottaako Tripadvisoriin, kysyykö paikallisilta vai etsiikö nälkäkiukun jo myrskytessä sen lähimmän paikan, jonka tarjoilija ymmärtää käsimerkeistä, että nyt on kiire, ihan mitä tahansa. Nopeasti.

Aamupalat me ollaan kyhätty omassa cribissä. Kun ei asu hotellissa, on ihana aamulla herätä rauhassa ja istua omalla terassilla rauhassa teemuki kädessä. No rauhassa ja rauhassa. Kukon kiekuessa raivokkaasti ja koirien chättäillessä koko mäen kattavassa somessa. Mutta ainakaan ei ole mihinkään kiire.

Lounaat ja illalliset on olleet vaihtelevalla menestyksellä joko onnistuneita tai ”no, meneehän tästä nälkä”-tason suorituksia. Aika monessa paikassa tuntuu olevan samantyylinen ruokalista: lihaa, kalaa, sandwichejä, pastaa. Hinnat on hieman Suomen tasoa alempana, mutta aika lailla esim. Thaimaan hintoja korkeammat. Turistialueella ei Thaimaan takuuhyviä ”muovituoli”-paikkoja ole näkynyt. Toisaalta meillä on vielä kokeilematta merikonttiin rakennettu Sea Side Restaurant, jonka omistaja on viime kesänä käynyt Espalla kaljalla. Pakko olla hyvä paikka.

20140310-181614.jpg

20140310-181636.jpg

Lauantaina, viikonlopun kunniaksi, päätettiin kipsutella vähän matkan päässä olevaan Komeen, joka tarkoittaa ”syödä”. Ravintola oli Tripadvisoryssa rankattu toiseksi parhaaksi koko Willemstadissa eikä meillä ollut pöytävarausta. Pitäisiköhän ottaa plan B käyttöön (kultaiset kaaret)?

Ei onneksi tarvinnut. Hovimestari etsi meille pöydän nopeammin kuin baarimestari hieroi parit mojitot. Ruokalistaa tutkiessa toivoin, että nälkä olisi ollut suurempikin, koko lista kuulosti hyvältä. Juhis tilasi 2 little piggies -annoksen ja minä päädyin nautaan perunamuusilla. Yllättäen 😉

20140310-181801.jpg

20140310-181817.jpg
Liha oli täydellistä. Jopa rasvainen pork belly(?) oli niin hitaasti kypsytetty, että rasva vain suli suussa. Perunamuusi tosin oli mun makuun liian hyvin muussattua. Hyvässä perunamuusissa pitää aina olla sattumia. Harmi, että annokset olivat niin isoja, sillä mun olis hirveästi tehnyt mieli jauhotonta suklaa-passionkakkua. Päätin kuitenkin jättää väliin, kun näin minkä kokoisesta laitoksesta oli kyse. Naapuripöytään kannettiin varmaan puoli kiloa painava suklaaklöntti, jota kaksi kauhistunutta asiakasta alkoi lapioimaan suuhunsa. Taisi jälkkärikokki oli jenkki…

20140310-181918.jpg

20140310-181926.jpg

20140310-181933.jpg

Kome oli tunnelmaltaan miellyttävä sekoitus intiimiyttä ja suurta, avointa tilaa. Voisin hyvin kuvitella meidän kaveriporukan sinne viettämään iltaa, osana meluisaa, mutta ei häiritsevää hälinää. En tosin tiedä, oliko pihalle sijoitettu lasten pöytä tahallinen vai tahaton kannanotto ravintolan lapsiystävällisyydestä, mutta uskoisin sinne parin hyvin käyttäytyvän kummitytönkin olevan tervetulleita.

20140310-182024.jpg

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s